Tosiaan sunnuntain lenkkeilyn ohessa haimme matolääkkeet apteekista. Tänään annoin Peetulle tabletin, jonka muka yritin piilottaa makkaran palaan. Noo, eipä siinä mitään sellainen pala jossa ei lääkettä ollut maiskuteltiin Peetun tavan mukaan hyvin huolella ja nautiskellen. Mutta sitten kun tuli makkara, jossa oli lääkken pala, se kuinka ollakkaan pullautti sen maahan ja odotti lisää makkaraa. No ei siinä auttanut sitten kuin vain ottaa lääkkeen pala käteen ja työntää se pelkästään Peetun nieluun ja pidellä hellästi kuonosta kiinni ja silitellä kaulaa. Niin se nieleskeli lääkkeen menemään :) Ja makkarat syötiin aina lääkkeen välissä sitten pelkästään!


Tämä kuva ei lääkitykseen liity mitenkään, mutta hauska "pieni perhoskoira" se tässä makaa!
Saimpa siinä sitten tänään varattua myös juuri kolmekuukautissynttäriksi meille käynnin eläinlääkärillä. Sinne mennään 23.1. jolloin tulee juuri 12 viikkoa ikää!