Edellisenä sunnuntaina oli oikea "koiranilma". Sanan varsinaisessa merkityksessä: Peetu rakasti lumen tuiskua ja sen pehmeyttä kun taas emäntä koitti vain olla paleltumatta viimaan. Lunta satoi vaakatasoon kun tuuli oli niin voimakasta. No ei siinä mitään, Peetu nautti kaikin puolin. Aamulla ei meinannut ovesta päästä ulos kun tuuli niin kovaa. Nämä kuvat on sitten päivältä, kun tuuli laantui ja olimme vähän lumitöissä.
Voi kun tämä lumi on niin ihanaa, voisin vaikka pukeutua siihen - tuumi Peetu...
Mitäs siellä menee... Muita koiria kenties...
Ja ei muuta kun hyppimään taas lumeen!
tiistai, 5. helmikuu 2008
Kommentit