Aivan kotimme lähellä on niin mahtavia maastoja että olisivat ihan varmasti jääneet näkemättä jos ei koiraa olisi. On metsäpolkuja, peltoteitä, aukeita peltolakeita ja muuta maalaismaisemaa. Tästä nauttii melkein kelillä kun kelillä :) Peetu nauttii nyt aina, eihän sen mielestä ole koskaan ainakaan liian kylmä! Nämä kuvat ovat 21.3.


Tässä juoksennellaan sänkipellolla. Rusakoita on joskus nähty, mutta Peetu vähän niitä kummastelee, muttei ole vielä ainkaan lähtenyt perään.


Aurinko tässä jo vähän lämmittääkin ja välillä Peetu laittaa lumenrippeisiin maate ja viilentää itseään että taas jaksaa juosta!


Koiran laukassa on tälläinen hetki jolloin vain yksi jalka koskettaa maata.


Itse pidän tästä pätkästä eniten, tämä on tälläinen peltotie jota reunustaa lehmälaidun. Saa nähdä kun kesänkorvalla päästetään lehmät laitumelle pysyykö Peetu enää tällä reitillä... Taitaa pelätä lehmiä, sillä yhdessä paikassa on hevonen ja sen kun Peetu näki, se jähmettyi sitä katsomaan ja sitten puhisi sille ja sitten otti ihme spurtteja sivuttain ja kun päätin jatkaa matkaa, ei se jäänyt enää ihmettelemään moista. Häntäkin oli siinä vaiheessa aika alhaalla... :)