Aurinkokin vielä paisteli kun aluksi lenkkeilimme vähän metsätiellä.
Ja Peetun tapaan löytyi kaikkea naposteltavaa metsästä... Mitä lie linnun höyheniä...
Sitten pääsimme uimasille! Rohkein uimari paiskaa maate veteen!
Peetu noukki keppejä vedestä ja leikki niillä. Oli ilo seurata kuivalta maalta pojan leikkejä :)
Välillä käytiin rannalla puristelemassa turkkia. Ja taas maistui meno veteen...
Alkoi olla jo kotiin lähdön aika, mutta siinähän sai sitten houkutella Peetua autoon. No, oikeastaan ei siinä vaikeuksia ollut, vähän nakin paloja palkkioksi kun antaa ensin kiinni ja sitten alettiin kuivaamaan pyyhkeellä että voidaan nousta autoon. Mukavaa oli, ihan meistä Peetun ihmisistäkin, seurata kun pelkkä vesi elementtinä riittää ihmeteltäväksi ja siellä tuntui koira viihtyvän. Tuo paikka oli hyvä ranta, se oli ilmeisesti veneiden laskupaikka, ranta oli loiva ja sorapohja. Ei ainakaan äkkisyvä eikä mutainen, johon olisi voinut vaikka jumittaa...
Kommentit