Kesäloma päätettiin mökkiviikonlopulla. Vuokrasimme mökin perjantaista sunnuntaihin ja suuntasimme sinne Peetu ja me, lisäksi tulivat vanhempani ja lauantaina kävivät vierailemassa appivanhemmat. Löysimme sopivan ajomatkan päästä vuokramökin, jossa oli oma ranta eikä naapureita lähimainkaan. Saimme siis olla ja nauttia kauniista kesäviikonlopusta omassa rauhassa ja uida aina kun siltä tuntui. Kuten kuvistakin saattaa nähdä, paljon kuului siis ohjelmaan uimista, nautimme Peetun kanssa uimisesta pari kolme kertaa joka päivä. Eli nyt on heitetty talviturkki monen vuoden edestä .

Peetu yllätti uimahalukkuudellaan. Tässä kuvassa se on jo tulossa matalampaan veteen, mutta meidän ollessa kaikki uimassa se oli samaten mukana uimassa, ihan oikeasti uiden eikä vain kahlaten. Eli nyt se on todistettu että Peetu ui kyllä tosi mielellään, kunhan sen kanssa on mukana uimassa! Muistelinkin parin vuoden takaista kirjoitusta samasta aiheesta joka löytyi täältä.

Haki se vedestä tyhjää vissypulloa ja palautti sen aina kuivalle maalle - ihan kelpo ainekset vesipelastukseen siis .

Monta kertaa leikittiin "pullonpalautusta". Lopuksi se ei enää vienyt pulloa kovin kauas rannalle, vaan jätti sen aika lähelle vesirajaa ja jäi odottamaan että tulen hakemaan sen taas. Ja sen jälkeen juostiin veteen takaisin ja sitten Peetu nouti pullon että joutui vähän uimaankin sen ottaakseen.

Pullonpalautusta leikittiin aika hyvä tovi, ja taisi olla toisella uimakerralla kun Peetu sai hakea puukeppiä vedestä. Hyviä kuvia nämäkin, mutta kun kuvaajakin oli suurimmaksi osaksi meidän kanssa uimassa, tuli näitä kuvia harmillisen vähän kun ei kukaan ollut ottamassa kuvia.

Kyllähän sitä aurinkoakin piti ottaa, kesälomalla kun oltiin ja rannalla oli hienoa luonnonhiekkaa.

Mikäs siinä oli aurinkoa ottaessa kun uimassa sai käydä vähän väliä, aina kun siltä tuntui ja huvitti.

Eikä se ollut hullumpi ollenkaan makoilla mökinkään edustalla, pihamaa kun oli pehmeää nurmikkoa.

Mölkky-peliä pelattiin ja Peetu tuomaroi ihmisten kaatoja taustalla. Se ei suinkaan järsi mölkky-palikkaa, vaan omaa luutaan. Sitä vähän kiinnosti mitä ne ihmiset heittelee siihen maahan, ja noukkii kapulaa takaisin. Mutta ei ottanut meidän pelivälineitä lainkaan vaan antoi ne olla hyvin rauhassa. Eli ei tullut lisähaastetta saada kaatumaan se palikka jonka Peetu olisi kuljettanut ties minne .

Uni maittoi lämpimässä kesäillassa kun päivä oli touhuttu kaikenlaista. Tuo oli Peetun mielipaikka makoilla, sieltä kun näki koko mökkipihamaan ja meidät kaikki mitä tehtiin. Ja oli se hyvä varjopaikkakin kyllä.

Voi että nautin itse ja kaikki muutkin osapuolet samoin nauttivat tuollaisesta "ylellisyydestä" jota ei normaalisti saa kuin vain viikonlopuksi kerrallaan. Viikonloppu meni nopeasti ja paluu arkeen koitti sitten heti maanantaina... Mutta mahtavaa oli ja niiden muistojen avulla jaksaa ehkä jonkun aikaa :) Vielä olisi kuitenkin viikko kesälomasta jäljellä, joten ei ole huonosti asiat ollenkaan!!